Luonnossa
Mielenrauhaa, luonnossa!
Luonnossa, sivusto luonnossaliikkujalle ja luontoharrastajalle!
 
 
 
 
 Suomalainen koivikko.
 

Tarvekalut - Puukko

 
Puukkoja on tehty ja tehdään eri puolilla Suomea, joista ehkä nimekkäimpiä seutuja ovat olleet eteläinen Pohjanmaa (Kauhava, Vöyri), Kainuu (Hyrynsalmi) ja Pohjan kunnan Fiskars. Yhä edelleen puukkoja valmistetaan monin paikoin useiden puukkoseppien ja muutamien puukkotehtaiden toimesta.
Kainuussa syntyvät edelleen maineikkaat Tommi-puukot, Kauhavalla kuuluisat kauhavalaiset.
Puukontekijöitä on moneksi, samoin puukkomalleja. Puukkoja tehdään niin yksilöllisinä käsitöinä, kuin myös sarjatuotantona.
Kätevä käsistään tekee itselleen omanlaisensa puukon melko vaivattomasti puolivalmiista materiaaleista. Alusta lähtien tekeminen ei ehkä onnistu kovin helposti, koska terän tekeminen vaatii erityistä ammattitaitoa.
 
Puukon malleja on käyttötarkoituksen mukaisesti pyritty jakamaan muun muassa yleis- ja retkipuukkoihin, erä-, (metsästys- ja kalastus)puukkoihin, vuoluihin, eli vuolupuukkoihin sekä leukuihin.
 
Millainen puukon tulisi olla, on omista käyttötarpeista riippuvainen. Monilla on useampia erilaisia puukkoja käytettäväksi, sen mukaan, mitä milloinkin on tekemässä. Koko puukkoarsenaalia ei silti tarvita retkeiltäessä, vaan siihen riittää hyvin yleispuukko.
Puukko on aikoinaan kehittynyt ja ollut yleistyökalu. Puukolla on teurastettu riistaa, perattu kaloja, vuoltu puuta, käytetty ruokailussa.
Se on ollut tarpeen jopa taisteluaseena. Tässä yhteydessä lienee kuitenkin parasta puhua yleispuukosta.
Jokainen voi itse miettiä omat tarpeensa puukon suhteen.
 
Yleispuukko on sopusuhtainen, yleensä noin 20 cm pitkä. Puukon mittana oli aikoinaan noin kahden kämmenen leveys, jossa kahva on ollut hivenen terää pidempi.
Tämä pätee edelleen ja antaa summittaisen ohjemitan puukolle.
Mitta on tosin vaihdellut kokonaispituudeltaan, kuin myös terän osuudelta, riippuen tekijästä ja mallista sekä käytöstä.
Esimerkiksi leukujen käyttötarkoitus on ollut, vaikka puukko onkin, toimia muun muassa lihojen paloittelussa työkaluna ja vesurina polttotarpeiden keräämisessä Lapin tuntureilla.
Puukon tarve entisaikoihin verratuna on vähentynyt, joskaan ei poistunut.
Oikeastaan puukkoa parempaa työkalua luonnossa liikkumiseen, eräretkeilyyn ei ole. Iltakävelyllä sitä ei tarvita, mutta jo päivän retkellä, jossa esimerkiksi nuotion sytyttäminen on tarpeen, puukko näyttää voimansa.
 
Katso lisätietoja puukosta tämän sivun tietosivuilta;
 
Puukon käyttö ja hoito
Puukkomalleja
 
Lisätietoja muualla verkossa:
 
Museovirasto, Suomen kansallismuseo, Kuukauden esine 2004, Kainuun puukko eli Tommi-puukko.
Suomen Puukkoseura ry, Tiedotteet - Dokumentteja; Suomalainen ja puukko, kirjoittaja Taisto Kuortti.
Wikipedia - Vapaa tietosanakirja, Puukko

Lähde: Tarvekalut - Puukko -sivun  ja sivun sisäisillä sivuilla käytetyt lähteet.
 
Museovirasto, www.nba.fi, Kuukauden esine - Tammikuu 2004, Kainuun puukko eli Tommi-puukko, luettu 18.11.2012.
Taisto Kuortti, Suomalainen ja puukko, 10.3.2010, aineisto pdf, Suomen Puukkoseura ry, Suomalainen ja puukko, luettu 18.11.2012.
Sakari Pälsi, Puukko, 1955 ilmestyneen laitoksen näköispainos, ISBN 951-1-15699-3, Kustannusosakeyhtiö Otava 1998.
 

Sivua päivitetty 19.12.2012.
 
 
 
 
Vesi - elämän elinehto!
 

 
Sivustojamme
muualla verkossa:
 
 Luontomme  
 
 

 
 Sivusto julkaistu 01.11.2012.
 
Sivustoa päivitetään vaihtelevalla aikataululla.
Viimeisin sivuston päivitys.
30.12.2012
 
Luonnossa.fi -sivuston sivuja ladattu


 kertaa.

© KuvaPekka